lauantai 26. elokuuta 2017

Vaellus – Vinkkejä pakkaamiseen ja jälkiviisautta

On aika ruveta avaamaan meidän tekemää reissua!

Ennen reissua kävin juoksemassa kaupoissa ja kahlasin läpi keskusteluja sekä blogeja selvittääkseni esimerkiksi, kuinka paljon tarvitsen mukaan polttonestettä Trangiaan. Retkikeittimen sain lainaksi siskoltani, mutta hänkään ei osannut sanoa määristä mitään. Eikä osannut oikein retkikauppojen henkilökuntakaan. Kummallista. Kun pakkailee, tulisi yrittää päästä ajattelutavasta "parempi liikaa kuin liian vähän". Lopputulos on muuten nopeasti 5 kiloa enemmän painoa rinkassa. Otin mukaan Marinolia litran, koska arvioin sen riittävän. Tulin takaisin yli puolet vielä jäljellä, joten kyllä, hyvin riitti...
  • Marinol tai mikä tahansa polttoneste kannattaa siirtää pienempiin pulloihin. Pakkaaminen on mielestäni helpompaa, kun ei ole isoa litran pulloa mukana. Minä jaoin nesteen kahteen pulloon. Marinolin oma pullo saattaa myös vuotaa eli jo sen vuoksi on hyvä siirtää neste tiiviimpiin pulloihin. Minä ravistelin lähtöä edeltävänä päivänä mukaan tulevia pulloja vielä rajusti ja säilytin ne yön yli ylösalaisin varmistaakseni niiden luotettavuuden. Ajatus tavaroiden kastumisesta polttonesteeseen. No thank you!
En ollut aikaisemmin käyttänyt polttonesteellistä retkikeitintä, joten katsoin pari videota Trangian käyttämisestä nesteellä ennen lähtöä. Videon katsominen on kuitenkin about sama asia kuin käytännössä kokeileminen. Haastavinta tuntui videoiden perusteella olevan nesteen määrän arvioiminen. Ettei nestettä kaada polttimeen liikaa, jolloin ruoan valmistuttua nestettä jää käyttämättä ja se menee ikään kuin hukkaan palaessaan loppuun.

Ennen reissua tein viimeisiä ostoksia ja valmisteluja. Otsalampun ja puhelimen vara-akkujen lataaminen, ruoan pussittaminen minulle ja koirille, koirien kynsien leikkaaminen, ensiaputarvikkeiden kerääminen, ruoan ja esimerkiksi oman päähineen ostaminen. Olen joskus käyttänyt lippalakkeja melkein läpi vuoden. Nykyään en omista yhtäkään. En pidä logoista, teksteistä lippiksissä enkä perinteisestä pesäpallo- tai golf-mallista. Nyt halusin kuitenkin lippiksen reissuun ihan jo sen vuoksi, että hyttysverkkopusakan kangas ei painautuisi päin näköä. Lippa pitäisi kankaan kauempana kasvoista. Löysinkin puuvillaisen vähän hipihtävän lippalakin Prismasta -70 prosentin alennuksella eli noin seitsemällä eurolla. Vielä pystyi venymään eli kaupat tuli.


Toinen aika viime hetken ostos oli vaellussauvojen hankkiminen. Luin netistä löytämääni "nämä tarvitset viikon vaellukselle mukaan"-listaa ja pysähdyin vaellussauvojen kohtaan. En kai minä nyt sellaisia tarvitsisi. Nehän ovat vanhojen ja heikkojen ihmisten välineitä. Luin muutaman aihetta käsittelevän keskustelun, kävelin kauppaan ja ostin sauvat. Korkkia kahvat ja teleskooppimallit. Check. Otettiin nyt sitten mukaan, kun keskusteluista tuli selväksi, ettei takapihaa pidemmälle kannata ilman sauvoja lähteä.
  • Nyt reissun jälkeen voin kertoa, että vaellussauvat lukeutuvat TOP5-varusteisiini tästä lähtien aina vastaavilla reissuilla. Hankkikaa vaellussauvat N Y T, jos on aikomusta minnekään, missä maaston korkeuserovaihtelut ovat silmin havaittavissa tai reitillä on mahdollisesti luvassa vesielementtien ylityksiä.
Rinkkaa pakatessani meinasi iskeä sama epätoivo kuin aina pakatessa. Kun olin pakannut rinkkaan vasta vaatteet, joita oli logiikalla "samoilla sukilla aina kaksi tai kolme päivää" ja ruoat, rinkka oli lähes täynnä. Siinä vaiheessa teki pahaa katsoa sohvalle levitettyä tavarapaljoutta ja todeta, että jotain täytyi jättää pois. Karsimisen vaikeutta lisäsi tosiasia, etten ollut ihan tietoinen, minne olin menossa. Enkä oikein varma reissun pituudestakaan. Säästäkään ei ollut niin tietoa. Kun tiedustelin etukäteen säästä Kilpisjärven retkeilykeskukselta, sain tietää kaiken olevan mahdollista lumisateen ja auringon välillä. Mukaan tulivat siis shortsit ja villakerrasto samaan pussiin.
  • Vinkkejä pakkaamiseen! Rullaa vaatteet, jotta ne vievät mahdollisimman vähän tilaa.
  • Pakkaa rinkan sisään ruoat yhteen vedenpitävään pussiin ja vaatteet toiseen. Näin pukeutuminen tai ruoan laittaminen on aivan käsittämättömän helppoa, kun otat vain toisen pusseista esiin. Nykyään valmistetaan aivan ohuita vedenpitäviä pusseja eli ne eivät vie tilaa eivätkö paina. Vaatteista saa myös hyvän pussin avulla puristettua paljon ilmaa pois eli ne menevät jopa pienempään tilaan pussin avulla! Olen vuosia käyttänyt telttaillessa tyynynä pussia, joka sisältää vaatteet. Sen saa makuupussin sisään "huppuun", josta se ei karkaa yön aikana.
Minulla oli kaksi eri kokoista vedenpitävää pussia entuudestaan. Saatuani Vaeltajankaupalta Trimm-pussit, olin varsin huvittunut. Omat vanhat pussit olivat tolkuttoman raskaat uusiin verrattuna. Ja kovatkin. Kuvassa näkyvistä pusseista oikeassa on vaatteet ja sitä käytin tyynynä. Ja se oli mukava. Mukava niin, että uni tuli eikä tarvinnut tyynyn vuoksi heräillä yöllä. Että juu, näköjään kehitystä on tapahtunut vedenpitävissä pusseissakin!

Ruokapussi ja vaatepussi, josta ilmat otettu pihalle.
  • Mieti, mitä tarvitset patikoidessa ja mitä vasta leiriytyessä. Minulla oli käsien ulottuvilla kännykkä suojapussissa, koirien pallot, taluttimet, kynsikkäät (sormikkaat ilman sormenpäitä), kuksa, tummaa suklaata ja pähkinöitä. Nämä kaikki sain siis käsiini ilman rinkan ottamista pois selästä.
Sekä koirien että minun ruoan määrää oli vaikea arvioida. Olen vegaani ja syön määrällisesti paljon arjessa. On kuitenkin haasteellista miettiä yhden kokonaisen vesimelonin vastaavuutta kikhernepastassa. Joten tässä meninkin metsään. Otin ruokaa itselleni aivan liikaa mukaan. En olisi osannut arvata, että pärjään aamupäivällä tekemälläni puurolla iltaan asti! Kyseessä ei ollut siis mikään tavallinen kaurapuuro vaan oma versioni, josta riitti näköjään polttoainetta pitkälle iltaan.
  • Puuro on loistava ruoka reissussa. Tavallista kaurapuuroa voi olla kuitenkin tylsä syödä päivästä toiseen. Minä muuttelin puuroa kuivatuilla banaaneilla, omenilla, rusinoilla, taateleilla ja pähkinöillä. Mikäs sen parempi kuin aloittaa päivä jälkiruoalla!
  • Söin aamupäivisin aivan holtittoman ison puuron eli noin neljän hengen annoksen. Kukaan ei patikoi mukillisella velliä.
  • Jos olet yksin reissussa eikä ruokaa ole näin tarve jakaa kenenkään kanssa, syö astiasta, jossa valmistat ruoan. Minulla ei ollut lautasta mukana, koska söin suoraan Trangian astiasta.
Aamupuuron valmistelua sateessa.
Koirien ruokien kanssa meinasin myös tehdä virheen, mutta toiseen suuntaan. Oli aivan rajoilla, riittikö niiden ruoka reissussa. Tito ja Totti söivät reissussa nimittäin noin kolminkertaisesti tavalliseen nähden. En ollut ajatellut lisäenergiatarpeen olevan noin suuri! Onneksi olin ottanut rasvaista ruokaa, kuivalihaa, rasvaista jauhetta ja rasvaisia kuivaherkkuja mukaan.

Sain tungettua lopulta kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman (ne shortsit) rinkkaani. Sadesuojan jätin niin, että saisin sen helposti käyttöön. Samaten pesupussin, koska halusin pestä hampaani junassa. Tärkeä asia. Reissussa puhtaana pysyminen on vähän haastavaa, mutta vaivan näkeminen sen eteen on erittäin palkitsevaa.

Rinkan ulkopuolelle tulivat sekä minun että koirien makuualustat ja teltta. Makuupussi mahtui pienen taiteilun jälkeen osittain rinkan sisään, jossa se pysyi varmasti kuivana. Teltan voi hyvin jättää ulkopuolelle, koska sen kastuminen ei haittaa.
  • Pro tip! Mukaan aina muutama jousihaka eli karabiinihaka. Ei painavia ja isoja versioita, vaan pieniä ja näppäriä, joilla saa koirien taluttimet kiinni puuhun tai rinkkaan ja esimerkiksi kuksan roikkumaan rinkkaan.
  • Toinen hyvä vinkki on ottaa mukaan pakkaushihnoja. Otin mukaan kaksi, vaikka en niitä lähtiessäni tarvinnut. Reissussa tuli kuitenkin sellaisia mutkia matkaan, että olisi ollut mukavasti pulassa ilman näitä pelastajia!
Koirien reppuun pakkasin niiden kaikki ruoat, Back on trackin verkkoloimet ja ruokakupit. Minulla on kaksi kokoon menevää ruokakuppia, joista toisessa on kova pohja ja toinen on kauttaaltaan silikonia (tai jotain kumimateriaalia). Nyt jälkiviisaana voin sanoa, että ne kovapohjaiset ovat muuten hyviä, mutta pakkaamisen kannalta eivät niinkään. Kovapohjaisen kupin laittaminen koiran kannettavaksi reppuun voi tuntua hyvältä ajatukselta, mutta se ei mukaudu koiran kylkeä vasten mukavasti. Kokonaan silikoninen taas mukautuu eikä täten jää painamaan koiran kylkeä. Toki kupit voi itsekin kantaa, jolloin ongelmaa ei ole.

Löysin illuusio-toiminnon puhelimestani...
  • Koiran reppuun en suosittele laitettavan mitään roikkumaan ulkopuolelle. Valon voisin kiinnittää, jos on pimeää, mutta mitään muuta en. Ainakin meidän reitit kulkivat ajoittain sellaisista kivikoista ja kapeista väliköistä, että koirat olisivat jääneet joka kerta kiinni ylimääräisistä esineistä repun ulkopuolella.
  • Sama pätee ihmisen rinkkaan. Kaikki ylimääräinen roikkumassa jää kiinni tai on tiellä. Sen ja sateen mahdollisuuksien vuoksi päädyin pitämään sadesuojaa rinkan päällä koko ajan. Se piti huolen, ettei mikään jäänyt kiinni tai pudonnut matkasta. (Toki hukkasin piponi, joka tippui huomaamattani takkini taskusta...)
Vielä kaksi huomioitavaa asiaa, jotka liittyvät turvallisuuteen:
  • Koirille puhelinnumerot pantoihin tai valjaisiin!
  • Omaan puhelimeen jonkun läheisen numero niin, että se on näkyvillä, vaikka puhelimen lukitusta ei saisi ohitettua.

Lihavoidut ja linkitetyt tuotteet saatu joko Hurtalta tai Vaeltajankaupalta yhteistyönä.

2 kommenttia:

  1. Pakkaaminen on taitolaji - pakkasi sitten mitä tahansa mitä varten tahansa. :) Onneksi ruoka kuitenkin riitti, sekä sinulle että koirille. On varmasti ollut ihan mahtava reissu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta. Tetristä se on. Nyt, kun tiedän ruoan kulutuksen paljon paremmin, osaan seuraavalle reissulle pakata ihan toisella tavalla. :)

      Poista