keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Katson autiota hiekkarantaa...

Sunnuntaina vuokrattiin mökki ja maamantaiaamuna pakattiin tavarat ja koirat auton takatilaan. Suunnattiin länsirannikolle kristiinankaupunkiin. Vaatimuksia mökille oli kaksi:
  • rantasauna
  • koirille hiekkaranta
Kyllä, näin suuret vaatimukset meillä on syyslomaa varten! Pihaa meillä on nyt enemmän kuin voisi ymmärtää ja rantaa reilusti. Autoja menee jossain ehkä neljän kilometrin päässä, joten koirat ovat ulkona vapaana n. 15 tuntia päivässä. Ison osan tuosta ajasta pojat ovat kahdestaan. Leikkivät palloilla, käyvät uimassa ja kahlaamassa, syövät keppejä ja välillä vain makoilevat kuistilla. Sisään otan ajoittain hetkeksi, jotta saavat juoda, nukkua lämpimässä ja syödä. Iltaisin erityisesti Totti harjoittaa tiellä olemista eli meidän saunoessa ja käydessä pulahtamassa monta kertaa perätysten, Totti pitää huolen, että se on aina tiellä laiturilla. Aina.

Joka päivä tehdään myös yksi yhteislenkki. Tämä ei ole niinkään koiria vaan meitä ihmisiä varten. Saadaan nähdä paikkoja ja mikä tärkeintä, syödä jäätävät määrät kylmiä puolukoita! Eilen käytiin ihmettelemässä matalan veden esiin tuomia kummallisuuksia. Tuntui erikoiselta kahlata kumisaappaat jalassa 30 metrin päässä rannasta ja todeta, että syvyys oli edelleen noin 20 cm.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti