... kun yritän nukkua ja koirani makaa sänkyni alla potkimassa.
... kun näen koirani juoksevan niin kovaa kuin se osaa.
... kun voin todeta opettaneeni koiralleni jotakin uutta onnistuneesti.
... kun koirani kiipeää syliini.
... kun koirani saa minut nauramaan vedet silmissä.
... kun voin olla ylpeä koirastani.
... kun koirani tuntuu lukevan ajatuksiani.
... kun koirani keksii tehdä jotakin aivan järjetöntä.
... kun koirani yrittää katseellaan saada minut tekemään jotakin.
... kun huomaan, että kärsivällisyys koirani kanssa palkitaan.
... kun koirani väläyttelee osaamistaan.
... kun koirani ohjaaminen tuntuu tanssilta.
... kun voin todeta omistavani fantastisen koiran!
Komppaan sanasta sanaan :)
VastaaPoistaTänään vasta löysin tämän blogin ja selailin läpi, Tito vaikuttaa jotenkin hurjan paljon samankaltaiselta kun tuo oma 4,5 kk bortsuipana. Toivottavasti omasta tulee yhtä komia kun Titosta!
Huippua, kun koirilla on näitä omia juttuja, jotka saavat nauramaan tai vähintäänkin hymyilemään.
PoistaSe tunne kun yrität opettaa Bealle uusia temppuja ja turhaumassa sen ratkasu kaikkeen on heittäytyä selälleen ja kattoa suhun silmät killissä ylösalasin ja kieli toisesta suupielestä roikkuen. Tai kun opetat porokoiraa keräämään leluja koriin ja tuloksena on lelut pitkin lattioita ja huolestunut porokoira itse siellä korissa. Ota siinä sitten vakavasti. :)
VastaaPoistaMä kuvittelin näitä tilanteita ja huvituin suuresti.
Poista